Mustekalaa ja terroristivaatteita

Idyllistä af 

Kun päivälevot oli suoritettu, suuntasimme kulkumme taas Monastirakiin, jossa tarkoituksenamme oli käydä syömässä ja ostamassa ehkä vähän vaatteita sekä myös tuliaisia.

Vaikka nälkä oli jäätävä, päädyttiin ostamaan tuliaisia ensimmäisenä. Kaksi kokomustaa fallosta heiluikin jo kohta Mikon kädessä (muovipussisssa, jotain häpyä nyt meilläkin sentään on), kun suuntasimme alueen reunalla olevaan ravintolakeskittymään. Valitsimme ensimmäisen ravintolan, jonka listalta löytyi mustekalaa. Pöytään istuttuamme meitä tervehtikin iloisesti todella jäätävällä suomenkielellä tarjoilija "Kippis! Terve! Kiitos!". No joo, ihan kiva varmaan jostakin, mutta itse emme kyllä saa niin mitään lisäarvoa tästä kotimaisesta tervehdyksestä ulkomailla; olemme tulleet katsomaan tänne paikallista touhua.

Paikalliset tuntuvat kyllä olevan muutenkin kovin kiinnostuneita meistä; ainakin jos joitain voi päätellä epäluuloisista mulkoiluista ja tuijottamisesta suunnilleen kaikkialla. Toisaalta, meitä tuijottaa kyllä myös ne muutamat muutkin turistit, joihin olemme törmänneet.

Lonkeroeläintä kitusiin

Alfa ja puolilitrainen retsina sai ryhtyä kyytipohjaksi, kun eteemme ilmeistyi annokset joidenkin japanilaishenkisten kieromielien eroottisenakin pitämää eläintä. Mustekala oli ihan ok, kai, eipä tuo nyt kummoista ollut yleiseen kokemukseen kysesestä ruokalajista nähden. Pistelimme kuitenkin lonkerot naamaamme ja nautimme juomamme. Ravintola oli kalleimmasta päästä, missä tässä on syöty koko reissun aikana, mutta ei edes lähellä parhaimmasta.

Annos oli vieläpä hieman pienehkö, niin päätimme hakea majapaikkaamme vähän iltapurtavaa vanhasta tutusta mestasta, Potato Kingistä. Ostimme kolme isoa laatikkoa erilaisia naposteltavia sekä jotain, mikä on vieläkin käärittynä folioon.

Perunaperunaperunaperuna

Ateenassa on paljon katutaidetta

Maailman eeppisin kahvimuki.

Mikolla oli vuorossa viimeinen epätoivoinen yritys löytää jotain ostettavaa. On se nyt kumma, kun on ostohousut jalassa eikä mitään löydy. Lopulta kuitenkin löytyi varsin kyseenalainen huppari, jonka huppu muuttuu kommandohupuksi vetoketjulla. Rähinävaatteita siis!

Laahustimme takaisin majapaikkaan ja täydensimme vielä hieman jääkaapin varustelua tällä kertaa ihan tuoremehulla.

Joka päivä ei lähde ihan niin lujaa ja lomailemaanhan tänne on tultu. Huomenna sitten uusi yritys, kun suuntaamme museoon.