Rengastie ja Seili

8€ hintainen aamupala Cafe Alppilassa oli koko reissun paras aamiainen. Muutenhan tässä on pääsääntöisesti mentykin aamuisin mallilla "enegiajuoma + suklaapatukka" joten kunnon puuro- ja leipäaamiainen teki kyllä hyvää. Aamupalan jälkeen olikin jo aika jatkaa matkaa: päivän ohjelmana oli siirtyä Nauvoon ja ehtiä vielä viimeiselle lautalle Seilin saarelle ja takaisin. Saariston lauttojen aikataulut ovat melkoisen kireät ja kun matkan varrella on viisi lossia ja lauttaa, ei siinä paljon katsella maisemia muuten kuin auton ikkunasta. 



Matkan varrella nähtiin mm. vettä, losseja ja varsin nopeasti ohi viliseviä maisemia Transporterin viilettäessä läpi saariston merituulen lailla. Välillä syötiin munkkeja lautalla, välillä kiroiltiin, kun lautalla ei ole kioskia tai kahvilaa. Iniön ja Mussalon välinen lautta on muuten kunnon turistirahastus, kyseinen lautta maksaa enemmän kuin kaikki muut reissun lautat yhteensä. Lautta on varsin kytynen ja saimme kuulla paikallisilta, että kyseinen lautta olisi pitänyt upottaa jo vuosikymmeniä sitten ja korvata paremmalta. Kyseistä väliä matkustaessa ei siis välttämättä kannata luottaa siihen, että lautta on ajallaan paikalla tai saapuu ollenkaan.

Saavuimme Nauvoon jopa hieman suunniteltua aiemmin ja yllätykseksemme kohtasimme heti auton parkkiin saatuamme ennestään tutun herra Virran paikallisella rannalla. Turkulaisia ei näytä pääsevän karkuun missään. Herra Virta oli saapunut paikalle yhteysaluksella Turusta viettämään kaunista kesäpäivää Nauvon satamassa ystävänsä kanssa. Tuttavallisten fistbumpien ja jutustelujen jälkeen kävimme tekemässä pöytävarauksen sataman yhteen ravintoloista ja suuntasimme kulkumme (noin 20m) kohti Seiliin lähtevää yhteysalusta.

Nauvo on muuten noin suunnilleen turistirysämäisin paikka, missä ollaan tällä reissulla käyty. Massiivinen vierassatama on kyllästetty selkeällä vaimoparkilla, jossa rouvat voivat nauttia ostoksista ja hyvästä ruuasta viinilasin ääressä sillä aikaa, kun isännät puuhaavat merellisiä toimintojaan. Eli tekemistä riittää myös vaimoille täällä uistelureissuilla.

Hankaan kulkeva yhteysalus pudotti meidät kyydistä Seilin saarella. Saarihan on palvellut lähes pari vuosisataa niin hullujenhuoneena kuin myös lepra"parantolana". Sen verran hyvin ovat potilaat Seilissä parantuneet, että sinne "hoitoon" lähteneillä tuli olla arkkulaudat mukana; saarelta ei juurikaan kukaan koskaan palannut. Yhteyslautalta on reilu kilometrin kävelymatka toiselle puolen saarta, josta löytyy mm. sairaalarakennus pienen ilmaisen museon kera sekä saaren kirkko, jota pääsee ilman opastusta tutkiskelemaan vain ulkopuolelta. Kirkon pihassa on hautausmaa, joka muistuttaa saaren synkästä historiasta. Saari on todella kaunista saaristolaismaisemaa ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Ei kyllä silti houkuttaisi jäädä sinne pysyvästi.

Yhteysalus kuljetti meidät takaisin Nauvoon, jossa siirryimmekin suoraan ruokailemaan L'escale ravintolaan. Alkuun hieman nuiva palvelu muuttui kyllä ruokailun edetessä paremmaksi ja ystävälliseksi henkilökunnan epäluulojen karistessa hieman resuista ryhmäämme (joo, ymmärretään kyllä, ettei ehkä näytetä ihan siltä normaalilta vierassataman asiakkaalta vaaleansinisine kauluspaitoineen ja purjehduskenkineen, mutta kyllä mekin hyvästä ruuasta tykätään). Etanat olivat maittavia, pääruuat olivat pääosin erinomaisia; varsinkin pippuripihvi oli paistettu lähes täydellisesti. Nauvossa on myös oma paikallinen tislaamo, Nagu Distillery, jonka giniin tehtyä GT:tä ryhmämme maisteli varsin kriittisesti. Hyvää se silti oli.

Viimeinen yö vietettiin Norrgårdin mökkikylässä, muutaman kilometrin päässä Nauvon keskustasta. Paikassa on jo meille lähes teemaksi muodostunutta menneen ajan henkeä ja autenttista tunnelmaa: mökki on suoraan jostain 70-luvulta ja varustelussa ainoa asia, mikä muistuttaa tästä päivästä oli jäätävillä diskovaloilla varustettu läpinäkyvä vedenkeitin. Mökki oli huomattavan viihtyisä sisältä ja loistavalla paikalla kalliolla. Kallion rinnettä kulki polku alas rantaan, jossa muilla mökeillä majailevat latvialaiset kalastajat pitivät veneitään. Sauna kuului mökin hintaan ja saunoimmekin rantasaunassa oikein kunnolla illan hämärtyessä. Paavo yritti tehdä tuttavuutta latvialaisten kalamiesten kanssa melko tuloksetta.

Reissaaminen vie voimat ja naapurimökin pikkulapset jaksoivat meuhkata pidempään kuin tiimimme. Menimme nukkumaan ennen puolta yötä.