Kultakylä ja hapokas nostalgiatrippi

Kello: 19:00
Kilometrit: 1088 km
Sijainti: Inari
Sää: pilvistä, +12°C
Soittimessa: (nuotio)

Rovaniemen ja Joulupukin Pajakylän jälkeen edessä oli taas jokunen sata kilometriä illan yöpaikkaan, jossa vietämme seuraavat kolme yötä. Yöpaikka sijaitsee Inarissa, mutta siitä lisää hieman tuonnempana.

warresauna Kultakylässä

Matkan varrelle otimme etapiksi Tankavaaran Kultakylän ja kultamuseon, jossa vietimmekin tunnin verran aikaa jaloitellen ja museon tarjontaan tutustuen. Harhailtuamme ensin väärän rakennuksen pihalla päädyimme kiertämään lyhyimmän, noin kilometrin mittaisen luontopolun, joka osoittautui varsin sota-aiheiseksi. Kultakylässä on huomenna alkamassa kullanhuudonnan SM- ja MM-kilpailut, jossa parrakkaat miehet ottavat mittaa toisistaan jalomineraalien erottelussa. Emme kuitenkaan jääneet paikanpäälle odottamaan mestarien julistamista (kisat kestävät viikon) vaan jatkoimme matkaamme kohti Inaria.

Parasta kiireettömässä reissaamisssa on mahdollisuus sivujuonteisiin. Tätä hyödyntääksemme ensin pysähdyimme ex-tempore meille tuntemattomaksi jääneen suon reunaan, jossa näytti kulkevan pitkospuut suon halki (koska hei, kuka nyt ei suolle haluaisi mennä?). Pitkospuiden päässä odottikin meitä ihan tarpeettoman jyrkillä portailla varustettu lintutorni. Lintubongaaminen ei kuulu harrastuksiin tai edes näemmä taitoihin eikä yhtään lintua näkynyt. Sen sijaan suon toisella puolella näytti automme viereen ilmestyneen turistibussillinen saksalaisia. Siinähän sitten väisteltiin vastaantulijoita pitkospuilla kymmenittäin ja useamman kuin kerran meinasi pieni ulkoiluretkemme muuttua uimiseksi suonsilmässä.

Leipä miehen tiellä pitää, sanotaan, ja nälän saattelemina päätimekin etsiä ruokapaikkaa vielä ennen majoittumista. Poroburgeri mielessä mittailimme Saariselän vaihtoehtoja (lähinnä hinnan suhteen) ja valitsimme Kuukkelin "ostoskeskuksen" tiloissa sijaitsevan ravintolan (joka on "sattumoisin" myös nimetty sopivasti Kuukkeliksi). Ja sattumoisin samoista tiloistahan löytyi myös Suomen toisiksi pohjoisin valtion alkoholimyymälä, josta matkaan tarttui matkaaamme muutama helmeilevä viini. Pääryna viini...

Koukkasimme vielä loppumatkalla tielle, joka viittasi Saariselän yhteen korkeimmista huipuista, Kaunispäälle. "Mäen" päälle näyttääkin pääsevän autolla. Korkeusmittari näyttikin laellä mukavan pyöreää lukua: 420m. Kävimme nappailemasa tunturituulen tuivertamana muutamat valokuvat ja jatkoimme matkaa.

Yöpaikka on kuitenkin sen verran eeppinen, että siitä sitten ihan oma postaus.